Kustaa Järvinen (1897–1979) oli euralainen mestaripelimanni ja viulutaituri.

Kustaa Järvinen syntyi Euran Turajärvellä. Hänen isänsä oli tunnettu arkkiveisujen tekijä Frans Järvinen ja perhepiirissä oli muitakin muusikoita. Ensimmäisen viulunsa Kustaa Järvinen sai 8–9-vuotiaana ja hän oppi soittamaan muiden pelimannien soittoa kuunnellen.

Järvinen soitti usein Eurajoelta kotoisin olleen Sifferi Kivisillan (1881–1965) kanssa, ja he olivat suosittuja soittajia mm. seuraintaloilla, tanssilavoilla, talkoissa, häissä ja muissa juhlissa. 1930-luvulta lähtien radio toi tullessaan tanssimusiikkiin uusia tyylisuuntia, ja ennen niin suosittu pelimannimusiikki kävi vanhanaikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkijat heräsivät taltioimaan pelimannimusiikkia.

Kalevala-seura myönsi Järviselle tunnustuspalkinnon vuonna 1967, ja vuonna 1970 hänet nimettiin ensimmäisten joukossa mestaripelimanniksi Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. 1930–50-luvuilla hänen soittoaan kuultiin usein Yleisradiossa.

Kustaa Järvisen suvussa musiikkiperinne on periytynyt jälkipolville, sillä hänen kaksi poikaansa, Oiva ja Olavi, ovat myös olleet tunnettuja pelimanneja. Isänsä tavoin myös Oiva on nimetty mestaripelimanniksi. Kustaa Järvisen 80-vuotispäivän juhlinnasta jäi perinnöksi Kustaan soitto -pelimannitapahtuma, joka järjestetään joka vuosi maaliskuun lopulla Eurassa. Tänäkin päivänä pelimannit ympäri Suomea tuntevat hyvin Kustaa Järvinen tuotannon.