Huone 1. Euran emännän maailma

Nauravan lohikäärmeen ensimmäisessä huoneessa tutustutaan naisten elämään. Voit mm. perehtyä tekstiilien valmistukseen rautakautisilla menetelmillä sekä ihastella ensimmäistä Euran muinaispuvun ennallistusta, joka on kokonaan käsityötä. Puku perustuu Luistarin kalmistosta löydettyyn hautaan, josta löytyi runsaasti pronssikorujen alla säilyneitä tekstiilipaloja.

Vitriineissä on esillä Luistarin naisten hautojen esineistöä. Rikkaita hautoja on löydetty myös Käräjämäen kalmistosta, joka sijaitsee Eurajoen toisella puolella, vastapäätä Nauravaa lohikäärmettä. Runsaat korut, työvälineet ja aseet kertovat varakkaista isännistä ja emännistä – kaikilla ei suinkaan ollut varaa pronssikoruihin tai ulkomailta tuotuihin aseisiin.

Euran emännän puku

Huone 2. Tashkenttiin ja takaisin – euralaisten viikinkiaikaisia kauppasuhteita

Näyttelyhuone esittelee muinaisten euralaisten kansainvälisiä suhteita. Huoneessa tutustutaan tarkemmin kauppiasnaisen ja hänen maailmalla matkaavan poikansa elämään. Vitriinien alkuperäiset esineet ovat peräisin Luistarin kalmistosta, esillä on mm. hopeakoristeinen loistomiekka. Mallinuket esittelevät viikinkiaikaista miesten muotia. Tässä huoneessa pääset myös kokeilemaan, kuinka painava viikinkiaikaisen miehen aseistus oli.

Miesten puvut

Huone 3. Elämää Eurajoen varrella

Kun talvi hiipi Pohjolaan, viikinkiajan ihmisten oli haettava suojaa pakkasilta ja asetuttiin savupirttiin. Elämää Eurajoen varrella -näyttelyhuone kertoo arjen elämisestä savupirtissä tuhat vuotta sitten. Hämärässä savuisessa asumuksessa asuivat ja tarinoivat isovanhemmat, vanhemmat ja lapset. Sama tila toimitti keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneen virkaa. Näyttelyhuoneessa on esillä alkuperäisiä tuhat vuotta vanhoja esineitä Eurasta sekä ennallistuksia, joihin saa koskea. Perheen pienimmät pääsevät leikkimään leikkipaikalla vanhan ajan malliin. Huoneen keskellä on viikinkiaikaisen tolppasängyn ennallistus. Sängyn esikuva tulee Norjasta, mutta myös Eurasta on löydetty viikinkiaikaisen tolppasängyn jäänteitä. Näyttelyssä on siis lupa torkahtaa!

Naurava Lohikäärme

Huone 4. Keitä oli Luistarin Lempin väki?

Euran Luistari on ollut löytymisestään saakka aktiivisen tutkimuksen kohteena. Tammikuussa 2019 avattu näyttely esittelee parhaillaan käynnissä olevaa tutkimusta. Se on nimetty Luistarin 50-vuotisjuhlan kunniaksi ”uudelleennimetyn” Euran emännän eli Luistarin Lempin mukaan.

Arkeologian käyttämät tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Mahdollisten menetelmien kirjo on laajentunut viime vuosien aikana sisältämään monenlaisia analyyseja. Ne täydentävät entisestään aiemmin saatua kuvaa Luistariin haudatuista ihmisistä ja eläimistä. Näyttelyssä on kaksi teemaa. Ensin kerrotaan luista ja hampaista tehtävistä tutkimuksesta. Luututkijan työssä tunnistetaan esimerkiksi erilaisia sairauksien merkkejä. Isotooppitutkimuksella selviää yleispiirteistä tietoa ruokavaliosta ja siitä, olivatko Luistariin haudatut paikallisia. Muinais-DNA-tutkimusten avulla saadaan erilaista tietoa perimästä, jota voidaan verrata muihin väestöihin.

Toisena näyttelyn erityisteemana ovat mikroskooppityötä sisältävät karvojen ja kuitujen tutkimukset. Ne antavat uudenlaista tietoa hautaustavoista ja hyödynnetyistä eläimistä. Saat myös itse kurkistaa mikroskooppiin tai suurennuslasiin ja katsoa, miltä erilaiset asiat näyttävät suurennettuina.