Huone 1. Euran emännän maailma

Nauravan lohikäärmeen ensimmäisessä huoneessa tutustutaan naisten elämään. Voit mm. perehtyä tekstiilien valmistukseen rautakautisilla menetelmillä sekä ihastella ensimmäistä Euran muinaispuvun ennallistusta, joka on kokonaan käsityötä. Puku perustuu Luistarin kalmistosta löydettyyn hautaan, josta löytyi runsaasti pronssikorujen alla säilyneitä tekstiilipaloja.

Vitriineissä on esillä Luistarin naisten hautojen esineistöä. Rikkaita hautoja on löydetty myös Käräjämäen kalmistosta, joka sijaitsee Eurajoen toisella puolella, vastapäätä Nauravaa lohikäärmettä. Runsaat korut, työvälineet ja aseet kertovat varakkaista isännistä ja emännistä – kaikilla ei suinkaan ollut varaa pronssikoruihin tai ulkomailta tuotuihin aseisiin.

Euran emännän puku
Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Huone 2. Tashkenttiin ja takaisin – euralaisten viikinkiaikaisia kauppasuhteita

Näyttelyhuone esittelee muinaisten euralaisten kansainvälisiä suhteita. Huoneessa tutustutaan tarkemmin kauppiasnaisen ja hänen maailmalla matkaavan poikansa elämään. Vitriinien alkuperäiset esineet ovat peräisin Luistarin kalmistosta, esillä on mm. hopeakoristeinen loistomiekka. Mallinuket esittelevät viikinkiaikaista miesten muotia. Tässä huoneessa pääset myös kokeilemaan, kuinka painava viikinkiaikaisen miehen aseistus oli.

Miesten puvut
Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Huone 3. Elämää Eurajoen varrella

Kun talvi hiipi Pohjolaan, viikinkiajan ihmisten oli haettava suojaa pakkasilta ja asetuttiin savupirttiin. Elämää Eurajoen varrella -näyttelyhuone kertoo arjen elämisestä savupirtissä tuhat vuotta sitten. Hämärässä savuisessa asumuksessa asuivat ja tarinoivat isovanhemmat, vanhemmat ja lapset. Sama tila toimitti keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneen virkaa. Näyttelyhuoneessa on esillä alkuperäisiä tuhat vuotta vanhoja esineitä Eurasta sekä ennallistuksia, joihin saa koskea. Perheen pienimmät pääsevät leikkimään leikkipaikalla vanhan ajan malliin. Huoneen keskellä on viikinkiaikaisen tolppasängyn ennallistus. Sängyn esikuva tulee Norjasta, mutta myös Eurasta on löydetty viikinkiaikaisen tolppasängyn jäänteitä. Näyttelyssä on siis lupa torkahtaa!

Naurava Lohikäärme
Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Huone 4. Morsiamia ja mahtiemäntiä – Rautakauden naiskuvia

Sekä tutkimuksessa että populaarikulttuurissa (TV-ohjelmissa, kirjoissa ja elokuvissa) rautakauden naiset esitetään melko kapeissa rooleissa, jotka pakottavat naiset kodin piiriin morsiamiksi tai mahtiemänniksi.

Näissä naiskuvissa naiset elävät usein miesten kautta. He vastaavat talouden hallinnasta miesten ollessa metsästys- tai kaupparetkillä ja saavat hautoihinsa miestensä käyttämiä metsästysvälineitä jäätyään leskiksi. Naiset esitetään vain harvoin itsessään aktiivisina tekijöinä ja toimijoina. Lähes ainoan aktiivisen roolin tarjoaa miesmäinen ”naissoturi”, jota voidaan käyttää tarkoituksella hahmona, jolla pyritään pois perinteiseksi mielletyistä naisten rooleista.

On kuitenkin syytä muistaa, että se, mitä 1900-luvun alkupuolella on ymmärretty ”naisella” ja ”miehellä” ei välttämättä vastaa sitä, minkälaiseksi sukupuolten kirjo on rautakaudella mielletty ja minkälaisia odotuksia eri sukupuoliin kohdistettiin eri tilanteissa. Naisten ja miesten lisäksi rautakaudella on todennäköisesti ollut myös muunsukupuolisia henkilöitä, ja kaikkien sukupuolten toimiminen yhteisössä on voinut olla yhtä aktiivista ja monipuolista.

Tässä näyttelyssä nostamme esiin muutamia rautakautisiin naisiin liittyviä mielikuvia. Jokaisen naiskuvan kohdalla kehotetaan kävijöitä pohtimaan esitettyjä kysymyksiä sekä myös kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan rautakauden henkilöihin liittyen. Miten todenmukaisia esimerkkien kuvat ovat ja miten voimme päästä kohti monipuolisempaa rautakauden ihmiskuvaa?

Kuva: Ulla Moilanen