Euran syreenipuisto

Euran syreenipuisto on osa Kansallisen kasvigeenivaraohjelman varmuuskokoelmaverkostoa, jolla turvataan Suomessa pitkään viljelyssä olleiden, ilmastoon sopeutuneiden arvokkaiden kasvikantojen geeniperimän säilyminen.

Syreenipuistoon on istutettu 14 syreenikantaa tai -lajiketta. Näistä seitsemän on pihasyreenin lajikkeita eli jalosyreenejä. Ne on valittu Helsingin kaupungin alueelta vanhoista istutuksista Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä. Neljä puistosyreeniä, yksi isabellansyreeni, yksi kaarisyreeni ja yksi villasyreeni on valittu Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston pitkäaikaisten kokeiden perusteella.

Jalosyreenit ovat perinteisestä pihasyreenistä jalostettuja lajikkeita, joiden kukanväri ja kerrannaisuus vaihtelevat. Jalosyreenit kukkivat kesäkuussa. Puistosyreenit ovat leveitä, tuuheita, pystyoksaisia pensaita, joiden suuret kukinnot aukeavat kesä-heinäkuun vaihteessa. Isabellansyreenien, kaarisyreenien ja villasyreenien kasvutapa ja kukanväri vaihtelevat lajikkeittain. Nämä lajit aloittavat kukintansa kesäkuun puolivälissä tai loppupuolella.

Euran syreenipuiston infokortti.

Puistoon on istutettu myös Kauttuanruusuja, Ahlströmin pioneja sekä "Vaaniin Herkku" -perunaa. Lue lisää täältä. 

Syreenipuisto sijaitsee Eurantiellä Esihistorian opastuskeskuksen kanssa samassa pihapiirissä, Lounasravintola Idyllin päässä olevan parkkipaikan vieressä.

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Annala’

’Annala’-syreenin kukinnot ovat pitkiä ja melko tiheitä. Kukat ovat suuria, yksinkertaisia, kulhomaisia, tumman purppuran punaisia. Alapinta on vaaleampi kuin yläpinta, mikä saa aikaan kevyesti kirjavan vaikutelman. Heteet ovat syvällä nielussa. Syreeni on löytynyt Annalasta Helsingistä. Alkuperäistä lajikenimeä ei ole saatu selville, mutta ’Annala’ muistuttaa 1870- ja 1890-luvun ja joitakin 1900-luvun alun lajikkeita. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Annala’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Jollas’

’Jollas’-syreenin kukinto on pitkä ja harvahko. Kukat ovat suuria, yksinkertaisia, punavioletteja. Niissä on liuskojen tyvellä valkoiset täplät. Liuskojen asento vaihtelee, ne vääntyilevät eri suuntiin. Tämä antaa kukinnolle erikoisen ulkonäön. Syreeni on löytynyt Matosaaresta Helsingistä, ja se on saanut nimensä löytöpaikan mukaan. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Jollas’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Katherine Havemeyer’

Tämän syreenin kukinto on pyramidimainen, kookas ja täyteläinen. Kukat ovat erittäin suuria, kerrannaisia, ja kerrannaisuuden aste vaihtelee eri kukissa. Nuput ovat väriltään voimakkaan punavioletit, ja auetessaan kukat ovat punalilan kirjavat. Pensas on kukkiessaan erittäin näyttävä. Lajike on peräisin vuodelta 1922, ja lisäykseen meillä saatu emokasvi on löydetty Helsingistä Hesperian puistosta. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lajike oli meillä melko yleinen. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Katherine Havemeyer’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Lemoinei’

’Lemoinei’ on vanhimpia tunnettuja kerrannaiskukkaisia syreenilajikkeita. Se on peräisin vuodelta 1878. Kukinnot ovat lyhyitä, melko tiheitä, ja kukinta on runsas. Nuput ovat punertavan violetit, auenneet kukat sinililoja ja kerrannaisia, mutta melko pieniä. Kukan torvi on usein lyhyt, ja kukassa voi olla lisätorvia, mikä tekee kukasta erikoisen näköisen. Tämä syreeni on meillä ainutlaatuinen, se on löydetty Helsingistä Annalasta. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Lemoinei’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Michel Buchner’

Myös ’Michel Buchner’ on vanha lajike: se on peräisin vuodelta 1885. Kukinnot ovat melko kapeita ja melko tiheitä. Kukat ovat kerrannaisia, suuria ja väriltään sinililoja. Kukan keskellä liuskat ovat vaaleampia kuin uloimmat. Nuput ovat kukkia punertavammat lilanväriset. Lajike on ollut yksi suosituimmista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Nyt tuotantoon saatu pensas on otettu talteen Helsingin Matosaaresta. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Michel Buchner’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Paul Olsson’

Tämä syreeni on löytynyt Helsingin Matosaaresta ja nimetty v. 2016 tunnetun suomalaisen maisema-arkkitehdin mukaan. Kukinnot ovat pitkiä, harvahkoja, punavioletteja. Kukat ovat yksinkertaisia, ja kehälehtien asento vaihtelee, ne vääntyilevät eri suuntiin. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Paul Olsson’

 

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Prince Notger’

’Prince Notger’ on vanha lajike, eikä sen jalostajaa tiedetä. Ensimmäiset merkinnät lajikkeesta ovat vuodelta 1841. Se on ensimmäisiä Suomessa istutettuja syreenilajikkeita. Sitä on ollut kaupan M. G. Steniuksella jo vuonna 1890. Kukinnot ovat pitkiä, kärkeen kapenevia. Kukat ovat yksinkertaisia, taivaansinisiä, ja niiden keskusta on valkoinen. Lajiketta on yleensä istutettu aidanteisiin, ja sitä on löytynyt Helsingistä useista paikoista. (Kuva: Satu Tegel)

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä ’Prince Notger’

 

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Ainola’

’Ainola’-puistosyreeni on täysikasvuisena kookas ja rehevä pensas, jolla on tummanvihreät lehdet. Pensas voi tulla noin 3 m korkeaksi. Kukinnot ovat suuria, tumman violetteja, ja kukinta-aikaa on kesä-heinäkuun vaihde. ’Ainola’ on kotoisin Jyväskylän seudulta. Sen alkuperä on tuntematon. Se voi edustaa jotakin vanhaa, myöhemmin tunnistamatonta lajiketta, tai se voi olla siementaimesta kasvanut. (Kuva: Marjatta Uosukainen)

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Ainola’

 

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Julia’

’Julia’ on syntynyt Närpiössä unkarinsyreenin siemenjälkeläisenä 1970-luvulla. Pensas on rehevä ja kookas, lehdet ovat tummanvihreät. Kukinnot ovat suuria ja täyteläisiä, osittain nuokkuvia, väriltään loistavan vaaleahkon punaisia. Pensas kukkii kesäkuussa myöhemmin kuin pihasyreeni ja jalosyreenit.

 

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Paulus’

Myös ’Paulus’ on pensaana kookas ja rehevä, tummanvihreälehtinen. Kukinnot ovat leveitä ja täyteläisiä. Nuput ovat vaaleanpunaisia, ja kukat täysin auenneina hennon vaaleanpunaisia. ’Paulus’ on löydetty Rovaniemeltä ja sen alkuperä on tuntematon. (Kuva: Mirja Siuruainen)

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Paulus’

 

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Tammelan Kaunotar’

’Tammelan Kaunotar’ on nimensä mukaisesti kotoisin Tammelasta, jossa se on siementaimikasvustossa kiinnittänyt huomiota komealla ulkonäöllään. Se on kasvutavaltaan pysty ja ryhdikäs, kookas pensas tai pikkupuu. Kukinnot ovat suuria, pystyjä, ja kukat täysin auenneina puhtaan valkoisia. Nupuissa on aavistus punerrusta. (Kuva: Sirkka Juhanoja)

Puistosyreeni Syringa × henryi ’Tammelan Kaunotar’

 

Isabellansyreeni Syringa Preston-Ryhmä ’Holger’

’Holger’ on kasvutavaltaan leveä, tiheä ja säännöllisen muotoinen pensas. Lehdet ovat tummanvihreät. Suuret, leveät kukinnot ovat pystyjä, puhtaanvalkoisia. ’Holger’ on kotoisin Espoosta. Myös ’Holger’ on syntynyt Suomessa siementaimena. (Kuva: Marjatta Uosukainen)

Isabellansyreeni Syringa Preston-Ryhmä ’Holger’

 

Kaarisyreeni Syringa × josiflexa ’Veera’

’Veera’ on säännöllisen muotoinen, tuuhea pensas, joka on enimmäkseen pystykasvuinen, vaikka kookkaissa pensaissa on kaarevaoksaisuutta. Lehdet ovat tummanvihreät. Kukinnot ovat suuria, täyteläisiä, pystyjä, kärjestä jonkin verran nuokkuvia. Nuppujen tummalila värisävy vaalenee kukkien avautuessa, ja kukat ovat selvästi punasävyisiä. Kukat ovat heikosti suppilomaisia. ’Veera’ on kotoisin Rovaniemeltä ja sen alkuperä on tuntematon. (Kuva: Sirkka Juhanoja)

Kaarisyreeni Syringa × josiflexa ’Veera’

 

Villasyreeni Syringa villosa ’Hirvas’

’Hirvas’ on kookas, säännöllisen muotoinen, tummanvihreälehtinen pensas. Kukinnot ovat hennon vaaleanpunaiset, lähes valkoiset. ’Hirvas’ on kotoisin Rovaniemeltä, eikä sen alkuperää tunneta. (Kuva: Mirja Siuruainen)

Villasyreeni Syringa villosa ’Hirvas’

 

Tekstin on koonnut Sirkka Juhanoja.

Kuvaukset perustuvat seuraaviin julkaisuihin tai esityksiin:

Hauta-aho L. 2005. Pihasyreenilajikkeita Helsingin kaupungin viheralueilla. Raportti pihasyreenitutkimuksesta. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2006:1/katu ja puisto-osasto. 19 s., 4 liitettä.

Juhanoja, S., Aaltonen, M., Aflatuni, A., Heinonen, A., Kemppainen, R. Paasikivi, P., Sorvari, K., Vehkalahti, M. ja Virtanen, A. 2001. Tutkittuja kasveja viherrakentamisen tarpeisiin. KESKAS-kantavalintakokeet MTT:ssä vuosina 1988-2000. MTT:n julkaisuja, sarja A, nro 98. 60 s. 11 liitettä, 5 värikuvaliitettä. http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-623-1

Laine, K., Pihlajaniemi; H., Kananen, S., Siuruainen, M., Hämäläinen, A., Kauppila, T. ja Peteri, S.-L. 2007. Pohjoisen matkailuympäristön kestävät kasvit. Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Lapin ammattiopisto Luonto- ja ympäristöala, Thule-instituutti. https://core.ac.uk/download/pdf/29574443.pdf

Pihlajaniemi, H., Siuruainen, M., Rautio, P., Laine, K., Peteri, S.-L., Huttunen, S. 2005. Success of hardy micro-propagated ornamental shrubs in Northern Finland. Journal of Applied Botany and Food Quality 79: 107-116.

Tegel, S. 2016. Geenivarahankkeen Helsinkiin istutettavat syreenit ja koristeomenapuut. PowerPoint-esitys 1.6.2016, Helsinki.

 

Valtuuston kokoukset videolla

 

Visit Pyhäjärviseutu

Tutustu alueen palveluihin

 

 

Asumaan Euraan

 

Luistarin kotisivu

 

Vesihuoltolaitos - toimintavarmaa vesihuoltoa Tutustu esitteeseemme!

 

MUUTTAJALLE!

 

Euran urheilutalo

 

Epäiletkö koronavirustartuntaa?

Klikkaa tästä

OMA olo