Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Mikäli lapsen kotiolot eivät ole riittävän turvalliset tai lapsi itse vaarantaa hyvinvointiaan, on lastensuojeluviranomaisten velvollisuus auttaa lasta. Ensisijaisessa vastuussa lapsen hyvinvoinnista ovat kuitenkin aina lapsen huoltajat ja vanhemmat.

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä jokainen, joka on huolissaan lapsen tai nuoren tilanteesta. Esimerkiksi lapsi tai nuori itse, sukulaiset, ystävät tai naapurit voivat ottaa yhteyttä ja pyytää apua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt, hätäkeskustoimintaa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ovat puolestaan velvollisia ilmoittamaan, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää lapsen tai nuoren palvelutarpeen ja lastensuojelun tukitoimien tarpeen arvioimista.

Sosiaalityöntekijät käsittelevät kaikki lastensuojeluilmoitukset. Palvelutarpeen arviointi tehdään lasta tai nuorta koskevan ilmoituksen tai yhteydenoton perusteella. Palvelutarpeen arvioinnissa tavoitteena on yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa selvittää perheen elämäntilanne ja mahdollinen tuen tarve. Lasta tai nuorta ja vanhempia tavataan sekä yhdessä että erikseen. Jos asiakkuudelle lastensuojelussa ei arvioida olevan tarvetta, lastensuojelun asiakkuutta ei aloiteta. Mikäli sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuudelle on tarvetta, sovitaan asiakassuunnitelman tekemisestä ja tarvittavien tukitoimien käynnistämisestä.

Avohuolto

Lastensuojelun avohuollon tukitoimin autetaan lasta ja perhettä silloin, kun lapsen kehitys ja hyvinvointi on vaarassa. Esimerkiksi vanhempien päihteidenkäyttö, mielenterveydelliset ongelmat, perheväkivalta, lapsen kaltoin kohtelu tai hoidon laiminlyönti sekä nuoren oma päihteidenkäyttö ja rikosten tekeminen ovat asioita joissa voidaan tarvita lastensuojelun tukitoimia.

Lastensuojelun avohuollossa tukitoimet räätälöidään yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Asiakassuunnitelmassa sovitaan siitä, millaisia tukitoimia lapselle ja hänen perheelleen järjestetään. Tarvittaessa sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi:

  • Sosiaalityöntekijän tuki ja ohjaus
  • Perhetyö
  • Tukihenkilö tai tukiperhe
  • Taloudellinen tuki, esim. lapsen harrastuksen tukeminen
  • Lyhytaikainen avohuollon sijoitus

Perhetyö on pääosin perheen kotona toteutettava avohuollon tukitoimi jonka tavoitteena on tukea lastensuojeluperheen omaa elämänhallintaa ja vahvistaa perheen voimavaroja.

Perhetyöntekijä työskentelee tiiviissä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä osallistuu perhettä koskevien suunnitelmien tekemiseen ja ohjaa perhettä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Avohuollon tukitoimet edellyttävät huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta.

Sijaishuolto

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisesti sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon kiireellisen sijoituksen päätöksellä, joka on voimassa enintään 30 vrk. Kiireellisen sijoituksen aikana selvitetään lapsen mahdollinen huostaanoton tarve ja kartoitetaan tarvittavat tukitoimet (Lastensuojelulaki 471/2007, §38.).

Huostaanotto on aina viimesijainen keino turvata lapsen hyvinvointi. Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanottoa valmisteltaessa lasta ja hänen perhettään kuullaan. Huostaanottoa varten voidaan pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta. Mikäli huoltajat ja 12-vuotias lapsi hyväksyvät huostaanoton, tekee päätöksen johtava viranhaltija ja mikäli he vastustavat huostaanottoa, johtava viranhaltija tekee hakemuksen huostaanotosta hallinto-oikeudelle.

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshoitona. Huostaanoton aikana lapsen vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Kun lapsi on sijoitettu kiireellisesti tai otettu huostaan, on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta, opetuksesta ja terveydenhuollosta. Edellä mainituissa asioissa pyritään yhteistoimintaan lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa ja ensisijaisesti otetaan huomioon lapsen etu.

Jälkihuolto

Kunta järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleelle nuorelle tarvittavan jälkihoidon.

Jälkihuolto tarkoittaa asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Ne määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan jälkihuoltosuunnitelmassa. Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 25 vuotta.