Äitiysneuvola
ÄITIYSNEUVOLAN TEHTÄVÄT
Äitiysneuvolassa seurataan lasta odottavan naisen raskauden kulkua sekä sikiön ja äidin vointia sekä annetaan terveysneuvontaa. Kun havaitaan raskaudenaikaisia ongelmia tai häiriöitä, järjestetään tarvittavaa hoitoa ja tukea tai ohjataan jatkohoitopaikkaan. Tavoitteena on edistää koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia vanhemmuuteen valmistautumisessa.
Raskauden aikana odottava äiti käy terveydenhoitajan vastaanotolla 8-10 kertaa sekä neuvolalääkärin tarkastuksessa kaksi kertaa. Käyntikertojen määrään vaikuttavat odottavan äidin ja perheen yksilölliset tarpeet. Vastaanotoilla voi keskustella luottamuksellisesti mieltä askarruttavista asioista. Äitiysneuvolassa tarjotaan ensisynnyttäjäperheille perhevalmennusta joko yksilökäynneillä tai vertaisryhmissä.
Synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee 1-2 kotikäyntiä vastasyntyneen vauvan perheeseen. Synnyttänyt äiti käy myös jälkitarkastuksessa 6-12 viikon kuluessa synnytyksen jälkeen joko terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin vastaanotolla.
Määräaikaisten tarkastusten ajankohdat ja sisällöt löydät täältä.
Äitiyspoliklinikalla odottava äiti käy yleensä kaksi kertaa normaaliraskauden aikana. Alkuraskaudessa noin raskausviikolla 12 äitiyspoliklinikalla tehdään joko varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus tai yhdistelmäseulonta, jossa arvioidaan, kuinka pitkällä raskaus on ja kuinka monta sikiötä on. Varhaisraskauden yhdistelmäseulonnassa arvioidaan lisäksi, onko sikiöllä riskiä Downin oireyhtymään (eli 21-trisomiaan) tai Edwardsin oireyhtymään (eli 18-trisomiaan).
Keskiraskaudessa noin raskausviikolla 21 tehdään rakenneultraäänitutkimus, jossa arvioidaan sikiön kasvu, lapsiveden määrä ja tarkistetaan istukan sijainti kohdussa sekä tarkastellaan sikiön rakenteita ja etsitään mahdollisia poikkeavuuksia. Tutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.
Lue lisää sikiöseulontoihin liittyen täältä.
Isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Isyyden tunnustaminen on mahdollista raskausaikana (isyyslaki 16 §), jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Lisäksi äidin tulee hyväksyä tunnustaminen. Äidin ja isyydentunnustajan pitää varmistaa henkilöllisyytensä ja kummankin tulee ymmärtää tunnustamisen merkitys.
Isyyden tunnustamisasiakirja allekirjoitetaan äitiysneuvolassa raskausviikon 30 jälkeen. Isyys vahvistetaan maistraatissa, jos lapsi on syntynyt elävänä eikä tunnustamista ole peruttu tai kiistetty viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä, eikä maistraatilla ole muutakaan syytä epäillä tunnustajan isyyttä.
Isyyden tunnustamiseen liittyvistä asioista voit lukea enemmän täältä.
Hyödyllisiä linkkejä
Odottavan äidin ravitsemus ja liikunta:
Neuvokas perhe (raskausajan ravitsemus)
Neuvokas perhe (raskaus- ja imetysajan liikkuminen)
Selkäkanava
Raskaus, synnytys ja imetys:
THL
Naistalo (raskaus ja synnytys)
Naistalo (raskaus, synnytys ja imetys)
Satasairaala
Apua raskauspahoinvointiin:
Raskaus- ja imetysajan seksuaalisuus:
Seksuaalisuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Terveyskirjasto
Masennus:
Monikkoraskaus:
Raskaus ja päihteet:
Päihdelinkki
Terveyskirjasto, raskaus ja alkoholi
Terveyskirjasto, raskaus ja tupakointi
Ensi- ja turvakotien liitto
Stumppi
Lapsiperheiden etuudet:
Lähisuhdeväkivalta: