Paperi- ja pakkausteollisuuden aika

Anders Falckin pojilta ruukki siirtyi Antti Ahlströmille. Hän omisti Noormarkun ruukin jo ennen Kauttuaa, ja pitikin sitä vakituisena asuinpaikkanaan. Wilhelm Ahlström sen sijaan muutti asumaan Kauttualle 1877 , ja kohensi päärakennusta mielensä mukaiseksi. 1900-luvun alussa Sepäntiellä kulkijaa vastaan saattoi tulla navettapiika lypsymatkallaan tai kasvilavoja tarkastava puutarhuri. Vanha hirsinavetta sijaitsi tallinmäellä ja kasvilavat hallitalon alapuolisella nurmikentällä.

Itsenäisyyden ajan merkittävin muutos Kauttualla on paperitehtaan (kuvassa paperitehdas alkuperäisessä koossa noin 1920-30 luvulla) rakentaminen. Aluksi tehdas sai Sepäntien ympäristön kuhisemaan väkeä toripäivineen, posteineen, kahviloineen ja kauppoineen. Sodan jälkeen tuotannon painopiste siirtyi uudelle alueelle Euran Paperin rakennusten valmistuttua. Samalla Sepäntien alue alkoi hiljentyä työhön kiirehtivien ihmisten lakattua kulkemasta sitä pitkin.

Alvar Aallon toimiston laatiman kaavan mukaan kasvavan työväestön tarvitsemat asunnot rakennettiin Mikolanmäkeen ja Varkaudenmäkeen. 1960-luvulla seuranneen tehtaan nousukauden aikana rakentaminen suuntautui edelleen pois Ruukinpuistosta. Ahlström on kuitenkin säilyttänyt omistuksensa Ruukinpuiston rakennuksiin, ja 1990-luvulla toiminut Kauttua-projekti sai alulle kehityksen, jonka myötä Ruukinpuistossa toimivat nyt monet käsityöläiset ja taiteilijat. Matkailukohteena se lisää suosiotaan vuosi vuodelta.