Esihistoria

Kauttuan historian katsotaan alkaneen jo noin 7000 vuotta sitten jääkauden jälkeen, kun purjehtimaan tottuneet kansat alkoivat ulottamaan retkensä uusiin maihin ja näin myös Kauttuan seudulle. Veden alkaessa laskea muodostui alavimmille alueille järviä laskujokineen. Näin muodostuivat myös Köyliön- ja Pyhäjärvi sekä Eurajoki. Alue oli tuolloin tiheää saaristoa, joka muodosti oivan kalastuspaikan kivikauden ihmisille. Siitä lähtien alue olikin asutettu koko kivikauden. Jälkiä pronssikaudesta Kauttualla todistavat muutamat hiidenkiukaat sekä Luistarin muinaispuiston alueella sijaitseva pronssikautinen asuinpaikka ja kuusi kivistä hautaröykkiötä.

Kauttuan Harolasta ja Luistarista löydettyjen rautakautisten kalmistojen ja niiden esinelöytöjen perusteella on päätelty, että Kauttuan kylä on ollut seudun asutuksen alkukeskus. Raudanvalmistus Kauttualla on alkanut luultavasti jo Ruukinpuiston eteläpuistolla sijaitsevan esihistoriallisen asuinalue Harolan asukkaiden toimesta. Kuitenkin vasta muutama sata vuotta myöhemmin käynnistyi teollinen toiminta raudan valmistamiseksi, kun vapaaherra Creutz perusti silloin vielä vesisahana toimineen rakennuksen tilalle rautaruukin.