<%@LANGUAGE="VBSCRIPT" CODEPAGE="1252"%> Kuuleeko Eura





24. Myllyojan lahden mökki

Pyhäjärven rannalla Myllyojan lahdessa sijaitsevalla mökillä olen viettänyt lapsuuden kesäni. Mökki on sukulaisten yhteisessä käytössä. Siellä olen oppinut uimaan mummuni avustuksella 80-luvun puolivälin paikkeilla.
  25-v. nainen, opiskelija, syntynyt Eurassa

25. Euran kirkko
Häät Euran kirkossa 6.8.1988
  42-v. mies, metallimies, syntynyt Eurassa

26. Amcor Flexibles
Oli kesä vuonna 1974. Lähdin vähän aikaisemmin töistä kotiin autolla. Ajoin autolla ihan normaalia vauhtia nopeusrajoituksen mukaan. Minun edelläni ajoi muutamia autoja. Autotien vieressä oli pyörätie, jossa ei yleensä kulje ihmisiä. Tällä kertaa siellä oli pyöräilijöitä. Vilkaisin sivuille katsoakseni, kuka siellä pyörätiellä kulki. Pian tuli risteys. Uudestaan eteen katsoessani näin edessä olevan auton takaosan suoraan oman autoni nokkapellin edessä. Painoin nopeasi jarrut pohjaan, mutta oli liian myöhäistä, ja silloin rysähti suoraan edessä olevan auton takaosaan. Onneksi ei tapahtunut henkilövahinkoja ja autokin korjattiin. Mutta minun autoni rekisterikilpeen jäi muisto: edessä olevan auton pakoputken ympyrän kuva.
  n. 60-v. mies, tekninen päällikkö, syntynyt Eurassa

27. Hankkiansillan muinaiskylä
Noin kolme vuotta sitten presidentti Halonen vieraili Hankkiansillalla muinaiskyläksi tehdyllä alueella. Ja presidentti ampui jousipyssyllä. Oli hieno kokemus nähdä presidentti Eurassa.
  39-v. nainen, syntynyt Eurassa

28. Pihakoivu
Piharakennuksen takana haaroittui koivu, josta pystyi vahtimaan taloa mielikuvitus- intiaaneilta, jotka "hyökkäsivät" Nahimäestä. Olin silloin noin 5 –8 -vuotias. Intiaaneja tuli paljon, mutta sain ammuttua melkein kaikki ja ne jotka jäivät vielä henkiin, hukkuivat yrittäessään uida joen yli. Käytin apuna itse tekemääni kivääriä ja kilpeä, jotka olin tehnyt puusta. Olin niin hyvä talon vartija, ettei taloon päästy koskaan "hyökkäämään".
  51-v. mies, maanviljelijä, syntynyt Eurassa

29. Rantalan sauna
Aloimme keräämään poikani luokalle leirikoulurahoja lämmittämällä saunaa innokkaille uimareille. Ennen ei ole tultu käytyä avannossa, ja kokemus oli loistava.
  41-v. nainen

30. Lauhianmäen hautausmaa
Minun isoäitini, isoisäni sekä heidän isänsä ja äitinsä on haudattu Euran Lauhianmäen hautausmaalle. Haudalla käydessämme ihailin aina hautausmaan tuulikanteleita. Niiden sävelet tuntuivat tulevan jostain kaukaa esikristillisestä menneisyydestä; hautausmaa on perustettu vanhan pronssiaikaisen kalmiston päälle. En ollut missään muualla nähnyt vastaavanlaista haudan merkitsemiskäytäntöä. Tuulikannel oli kuin ylösalaisin käännetty metallista tehty ovikannel. Kielet ja niitä tuulessa soittavat ”näppäimet” oli sijoitettu kanteleen sisään. Päältä kannel oli suljettu. Tuuli pääsi sisään alhaalla olevasta aukosta ja soittaa sen kieliä. Kannel oli kiinnitetty metallitangon päähän ja sen kylkeen oli kaiverrettu vainajan nimi ja elinvuodet. Mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä ruostuneemmaksi tuulikanteleet muuttuivat. 1990-luvun lopulla jäljellä oli enää vain yksi kannel. Piirsin siitä kuvia ja valokuvasin sen. Tietääkseni tämä viimeinenkin tuulikannel on nyt poistettu.
  37-v. mies, taiteilija, syntynyt Raumalla
31. Jalkapallokenttä
Oli yläasteitten välinen jalkapallon loppuottelu. Hävisimme, mutta olimme kuitenkin Suomen toiseksi paras joukkue. Minut palkittiin parhaana pelaajana.
  37-v. nainen, myyjä, syntynyt Eurassa

32. Navetta vuonna 1949
Emä oli hylännyt karitsan ja Tapani joutui ruokkimaan sitä pullosta. Eräällä kerralla karitsa ei juonut kaikkea maitoa. Tapani antoi lopun maidon vieressä olleelle pässille ja ajatteli että sekin saa maistaa. Pässi otti pullosta tutin pois ja söi sen. Tapani juoksi sen jälkeen sisälle itkien, että nyt se kuolee. Äiti lohdutti, että ei se siihen kuole. Eikä se kuollutkaan.
  61-v. mies, syntynyt Hinnerjoella

33. Suosaaten Levo
Suosaaten Levo on maisemallisesti ollut näköalapaikka Ison Hölön suojelualueella, jossa muistin aina käydä sielläpäin liikkuessani. Alue on aikanaan ollut isäni omistuksessa. Paikka sijaitsee Liesjärvellä Laitilan puolella.
  68-v. mies, syntynyt Raumalla

34. Kiperi
Pyhäjärvi, Kiperi, siellä vietettiin monta kaunista kesäpäivää. Käytiin uimakoulua ja opeteltiin surffaamaan.
  42-v. nainen, syntynyt Punkalaitumella

35. Hinnerjoen Pitkäkoski
Hinnerjoen Pitkäkoski, siellä kaverin kanssa pelattiin jalkapalloa ja uitiin.
  40-v. mies, syntynyt Hinnerjoella

36. Hinnerjoen Kirkkokoski
Hinnerjoen Kirkkokoski, koska Arto oli laskenut sitä nuorempana kanootilla ja pappi mainitsi sen heidän hääpuheessaan.
  65-v. mies ja 60-v. nainen, syntyneet Hinnerjoella

37. Prykin mökki
Harjavallantien varressa Vaanin kylässä Eurassa on minulle useampikin merkittävä paikka, mutta merkittävin kaikista taitaa olla pieni punainen mökki Prykillä, Harjavallantien varressa Vaanin kylässä. Pylväineen ja päätykolmioineen mökki on kuin pieni temppeli mäen päällä, julkisivu kohti Kiukaisiin jatkuvaa peltoaukeaa. Sanotaan, että mökin on piirtänyt arkkitehti Carl Ludvig Engel.
Mökki on osa lapsuuteni maisemaa. Se on seissyt paikallaan aina ja sen ohi olen kulkenut monia, monia kertoja. Isovanhempani asuivat siinä jonkun aikaa ennen kuin heidän oma talonsa, minunkin lapsuudenkotini, valmistui. Muutamat tädeistäni muistavat hämärästi millaista mökissä oli heidän lapsuudessaan. Siinä ei ole tainnut olla montaa asukasta isovanhempieni perheen jälkeen, siis yli viiteenkymmeneen vuoteen.
Prykin mökki on minusta aina ollut jollain tapaa juhlava ja salaperäinen. Sen mittasuhteet ja ilme ovat poikkeukselliset, uteliaisuutta herättävät. Näin vuosia unia, joissa kuljin mökin sisällä. Unissani mökki oli sisältä suuri, täynnä mitä erikoisimpia yksityiskohtia. Puolisentoista vuotta sitten Vaanin kartanon emäntä Tuula Linkola-Marimo tuli avaamaan minulle lukitun oven ja pääsin oikeasti mökkiin sisälle. Yhdessä tutkimme tilaa ja mietimme mitä kaikkea mökin vanhat seinät ovat nähneet vuosien saatossa. Tämän jälkeen en ole enää unissani mökissä kulkenut, mutta paikan merkitys minulle on säilynyt.


  30-v. nainen, taidehistorioitsija, syntynyt Eurassa

38. Pyhäjärvi
Kun olin pikkupoika, sodan aikana Venäläinen lentokone putosi Pyhäjärven jäälle Mannilan edustalle. Koulusta oli ankarasti kielletty menemästä lähelle. Välitunnilla pikku seurue lähti kielloista huolimatta katsomaan ja viipyivät yli tunnin reissullaan. Koneessa ei ollut lentäjää enää, mutta se oli näkemisen arvoinen. Rangaistuksena saimme jälki-istuntoa koulun jälkeen.


  75-v. mies, liikkeen harjoittaja, syntynyt Mannilassa

39. Koskeljärven koulu
Kerron erään henkilön läksiäisistä. Hänen läksiäisensä olivat koululla ja Koskeljärvellä. Järvelle oltiin laitettu hänelle erilaisia tehtäviä. Järvimatka jäi erityisesti mieleen koska, koko kouluväki sai osallistua läksiäisjuhlaan. Hän poistui sieltä hevosrattailla. Kaunis talvipäivän tapahtuma jäi kaikkien mieleen.


  50-v. nainen, keittäjä-emäntä

40. Kalapaikka
Syksyllä 2004 olin kalassa Koskenjärvellä Kottaanlahdessa päivää ennen kuin Koskeljärvi jäätyi. Minulla oli yhdessä iskukoukussa hirvittävän iso hauki. Se painoi 8,2 kg ja 116 cm. Siitä tehtiin paljon kalapihvejä ja kissan kalaa. Järvessä oli silloin 7 iskukoukkua. Se kalapaikka jäi mieleen.


  69-v. liikkeenharjoittaja, syntynyt Honkilahdella

41. Traktorin öljynvaihto
Albert-isäntä oli ostanut öljyä traktorin öljynvaihtoa varten. Naapurin poika ja tyttö olivat löytäneet öljykannun ja kaatoivat sitä traktori penkille ja tyttö sanoi: ”Taas telvaa, taas latvaa!” Samassa Albert tuli ulos ja tyttö sanoi pojalle: ”Tul ny pilutte!”


  65-v. eläkeläinen, syntynyt Honkilahdella.

42. Kansakoulu ja Kirkkokallio
Olen syntynyt kotonani Äärilä-nimisessä paikassa. Silloin oli lämmin kesä ja ruusut kukkivat pihalla. Kävin kansakoulua vanhassa punaisessa rakennuksessa. Kansakoulu oli kylän keskellä. Siellä pidettiin kevät- ja kuusijuhlat ja myös muita juhlatilaisuuksia esim. äitienpäiviä. Kirkkokallio kodin lähellä oli lasten mieleinen leikkipaikka. Lapsuudesta tämä on jäänyt erityisen kauniina mieleen.


  61-v. hammashoitaja, syntynyt Mestilässä

43. Vanha-Kauttua
Minulle tulee mieleen Vanha-Kauttua. Olen asunut siellä lapsena. Siellä on hienoja, vanhoja taloja. Muistan erityisesti Kauttuan klubin ja hienon kellotornin. Vanha-Kauttua muistuttaa minua lapsuuden ajoista.


  n. 40-v. nainen

44. Limppu-kallio
Me leikimme synnyinkotini lähellä olevalla Limppu-kalliolla usein sisarieni ja muiden kylän lapsien kanssa. Talvella me laskimme mäkeä. Kallion juurella oli iso mänty, jossa me kiipeilimme usein. Puun juurella oli maja, jossa meillä oli koti-, kauppa- ja koululeikki. Kalliolla oli myös minulle tärkeä kivi, jossa kävin välillä itkemässä. Tämä on minulle ikimuistoinen paikka.


  39-v. mies, yrittäjä, syntynyt Mannilassa

45. Joutsenpariskunta
Tänä kesänä näimme harvinaisen näyn: joutsenpariskunta, jolla oli seitsemän poikasta. Paikka oli meidän metsässä oleva hiekanottopaikka. Kuivanakin kesänä kuopassa on noin metrin verran vettä. Se on oivallinen pesimispaikka vesilinnuille. Kuoppa on pinta-alaltaan 50 x 50 m. Kuopan reunoilla kasvaa vesiheinää. Keskellä lammikkoa on pieni hiekkasaareke. En ole koskaan nähnyt joutsenen pesivän siellä, muita vesilintuja kyllä.


  46-v. mies, maanviljelijä, syntynyt Honkilahdella


etusivulle