
Minulle merkityksellinen paikka on ollut Äijänvuoren lähde
Mestilän vanhantien varrella. Se oli ison kiven alla, josta haettiin
vettä ja ennen vanhaan kulkijat kävivät juomassa siellä.
Se oli mielestäni jännä paikka, koska kivien välistä
ryömittiin hakemaan perheelle ruokavettä, jos vesi oli omasta
kaivosta loppu. Vesi oli kylmää ja hyvää. Koivun
tuohesta oli tehty tuohikippa, jolla vettä juotiin. Toinen mieleen
jäävä paikka oli Kiperinjärven laskuoja, Suomen
syvin ja kaivettu avo-oja, koska siellä rotkon pohjalla oli jännää
olla, kun tunsi itsensä niin pieneksi verrattuna muuhun maailmaan.