Alvar Aalto Euran Kauttualla

Terassitalo/ Porrastalo, 1937-38 

A. Ahlström Osakeyhtiö rakennutti terassitalon Kauttuan paperitehtaan ylemmän toimihenkilöstön asuinhuoneistoksi, ja se oli ensimmäinen toteutunut Aallon suunnittelema rakennus Kauttualla. Aalto oli Suomen ensimmäisiä modernia tyylisuuntaa edustava arkkitehti, ja terassitalon edustaa modernia funkitonalismia varsin puhtaasti. Tyylisuunnan mukaan rakennuksen osat tulisi edistää käytännöllisyyttä, ja kaikki turha karsitaan pois. Terassitalon historiallinen tausta nojaa Välimeren piirin arkkitehtuuriin, jota Aalto ihaili ja josta hän sai innoituksensa rakennuksen muotoon ja julkisivuun.

Keskeiseksi elementeiksi nousivat valon, ilman ja käytännöllisyyden korostaminen. Terassitalo on sijoitettu rinteeseen, ja kunkin kerroksen katto muodostaa ylemmän kerroksen laajan ulko-oleskelutilan, kattoterassin. Lisäksi jokaiseen asuntoon on kulku maan tasalta, ja luonnonvalo pääsee asuntoihin kolmesta ilmansuunnasta. 

Aallon viimeisessä Kauttuan aluesuunnitelmassa terassitaloja oli kaikkiaan neljä, ja ne muodostivat yhden osan laajempaan Kauttuan asemakaavasuunnitelmaan. Vaikka Aalto suunnitteli terassitalon tyyppitaloksi, niitä toteutettiin lopulta vain yksi sota-ajan ja sen aiheuttaman laadukkaan rakennusmateriaalin puutteen vuoksi.

Rakennuksesta käytetään sekä nimeä terassitalo että porrastalo. Paikallisten puheessa porrastalo on vakiintuneempi nimitys, mutta kuitenkin Aalto itse kutsui rakennusta terassitaloksi. Tämän vuoksi virallinen nimitys rakennukselle on terassitalo.

A. Ahlström Osakeyhtiö omistaa edelleen koko rakennuksen, johon kuuluu kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa. Yhdessä asunnossa toimii Euran kunnan ylläpitämä näyttelytila (lue lisää) ja muut viisi asuinhuoneistoa toimivat edelleen yksityiskoteina.

 

Työläisten sauna- ja pesularakennus "Jokisauna", 1944-46

Työläisille rakennettu sauna- ja pesularakennus on yksi edustavimmista Aallon ”kareliaanisen” kauden rakennuksista. Se on hirsistä valmistettu, alun perin turve- ja harjakattoinen rakennus, jonka perustukset ovat betoniset. Rakennus on kaksikerroksinen ja sijaitsee rinteessä, joten molempiin kerroksiin on käynti maan tasalta. Luonnonläheisyys on läsnä myös tässä rakennuksessa

Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila ja design-myymälä Jokisauna Oy. Varattavissa myös yksityiskäyttöön.

Virkailijanaisten asuntola "Villa Aalto", 1942

Paperitehtaan naimattomille virkailijanaisille suunniteltu asuntola, jossa on 12 samanlaista asuinhuonetta ja avotakalla varustettu yhteinen olohuone. Tipulaksi ristitty rakennus on pohjakaavaltaan neliömäinen ja pyramidikattoinen rakennus. Julkisivu on vaaleaa vaakalaudoitusta ja rakennuksen kiintopisteenä toimivat talon terassia koristavat pyöreät viistot puupylväät, joita Aalto käytti myös Terassitalon kaiteissa sekä samaan aikaan rakennetussa Noormarkun Villa Maireassa.

A. Ahlström Osakeyhtiö omistaa edelleen rakennuksen, ja se toimii nykyään majoituskäytössä. Rakennus on nähtävissä muutoin vain ulkoa päin.

Yli-insinöörin asuintalo Lohiluomassa, 1944 

Paperinjalostamon yli-insinöörin asuintalo sijaitsee toimihenkilöille kaavoitetulla Lohiluoman asuinalueella. Rakennus on tilava kaksikerroksinen puutalo Pyhäjärven rannalla. Aalto korosti yksinkertaisessa rakennuksessa materiaalien vaihtelevuutta ja luonnonmateriaalien käyttöä. Luonnonläheisyys on tässäkin kohteessa kantava teema, sillä olohuoneen suuret ikkunat avautuvat Pyhäjärvelle ja järven puolella on suojainen terassi.

Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja edelleen asuinkäytössä.

A-tyyppitalot Varkaudenmäessä, 1942-46

Varkaudenmäen asuinalueen omakotitaloista neljä tiedetään Aallon suunnittelemiksi, ja muut ovat Aallon arkkitehtitoimistossa työskennelleiden arkkitehtien muunnelmia A-tyyppitalosta. Aalto kehitti tyyppitalon teolliseen valmistukseen, ja ensimmäiset tyyppitaloehdotukset syntyivät jo vuonna 1937. Puiset talot valmistettiin A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden puuelementtitehtaalla, josta ne tuotiin vain pystytettäviksi paikan päälle. Varkaudenmäen talot perustuvat AA-tyyppitalojärjestelmään, joka perustui muunneltaviin elementteihin. Tuloksena oli samantyylinen, mutta yksityiskohdiltaan vaihteleva omakotitaloalue. Tyypillistä rakennuksille oli yksikerroksisuus, julkisivun vaalea vaakaponttilaudoitus, epäsymmetrinen harjakatto, ja katon jatkuminen sisäänkäynnin katoksena.

Talot ovat nykyisin yksityisomistuksessa ja edelleen asuinkäytössä.

Sähkötalot, 1944

Teollinen elementtirakentaminen soveltui myös rivitalojen valmistamiseen, ja Kauttualle rakennettiinkin ns. sähkötalot. Ne perustuivat A-talotyypin rakenteisiin ja olivat työväestön asuinrakennuksia. Julkisivu oli samaa vaakaponttilaudoitusta kuin Varkaudenmäen omakotitaloissa. Rakennuksiin on tehty jonkin verran muutoksia: esimerkiksi kuistien yksityiskohdat eivät enää ole alkuperäisen suunnitelman mukaiset.

Nimensä niiden on kerrottu saaneen asuntoihin asennetuista sähköliesistä, jotka olivat Kauttualla ensimmäiset laatuaan.

Talot ovat nykyisin yksityisomistuksessa ja edelleen asuinkäytössä.

(Asuntolaparakki) Messuhalli eli konepaja, 1942-43 ja 1944

Alvar Aalto suunnitteli sodan aikana jalostustehtaan Euran Paperin läheisyyteen tehtaassa työskenteleville naisille asuntolaparakin, johon rakennettiin väliaikaiset majoitustilat 160 hengelle. Se kulki työnimellä Parthenon (Jungfrubur). Rakennus muodostui kahdesta vastakkaisesta punatiilisestä osasta, joka pari vuotta myöhemmin liitettiin osaksi uutta konepajaa.

Konepajaksi rakennus laajeni vuonna 1944, kun jalostustehtaan laajeneminen johti korjaamon rakentamiseen. Konepajaa alettiin kutsua Messuhalliksi, sillä se sai vaikutteita Helsingin messuhallista, jossa on myös korkea sivuikkunallinen keskitila sekä matalammat siivet. Kauttualla uusi konepaja rakennettiin aiempien kahden asuntolaparakin väliin näitä yhdistäväksi korkeammaksi osaksi.

Kauttuan yleiskaava ja asemakaavaehdotus

 Alvar Aallon ensimmäinen työ Kauttualla oli alueen yleissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma kattoi tehdasalueen ja ympäristön asuinalueineen – alueen, jota nykyisin kutsumme Ruukinpuistoksi. Siteet perinteeseen ja alueen vanhaan arkkitehtuuriin haluttiin katkaista, ja Kauttuasta piti tulla uuden yhteiskuntaelämän ja uuden arkkitehtuurin näyttämö. Aalto suunnitteli tiet ja rakennukset mukailemaan luonnon muotoja, ja rakennukset suunnattiin etelään ja länteen ja niistä aukeni maisema yli jokilaakson. Suunnitelmaan sisältyivät Terassitalot, kerrostaloja ja yksikerroksisia yhden perheen asuntoja. Rakentaminen aloitettiin Terassitaloista, joita valmistui vain yksi. Koko laajasta suunnitelmasta toteutui Terassitalon lisäksi vain työläisten sauna- ja pesularakennus.

Aalto suunnitteli Kauttualle myös monta laajempaa asemakaava- ja yleiskaavaehdotusta, joista mikään ei kokonaisuudessaan toteutunut. Kaavaehdotus kuitenkin määritti tehdasyhdyskunnan kasvusuunnat ja maankäytön pitkälti aina 1960-luvulle. Kauttuan tehdasyhdyskunta laajeni 1940-luvun alusta lähtien voimakkaasti, ja alueet jakautuivat Aallon suunnitelmien mukaisesti eri toimintojen ja sosiaaliryhmien mukaisesti.

Suunnitelmien taustavoimana toimivat A. Ahlström Osakeyhtiön johtajapariskunta Harry ja Maire Gullichsen, jotka olivat modernin arkkitehtuurin ja taiteen suosijoita. Lisäksi Aalto oli pariskunnan tuttava jo entuudestaan ja hänelle oli jo kertynyt mainetta uuden suomalaisen arkkitehtuurin johtavana nimenä.

Löydät asemakaavasuunnitelman alla olevasta esitteestä:

Alvar Aalto Kauttualla -esite

 

Visit Pyhäjärviseutu

Tutustu alueen palveluihin

 

Suomi 100 vuotta

Juhlavuoden tapahtumat

 

Asumaan Euraan

 

Satasote rakentuu

satasote.fi