|
Pähkinäpensas
Pähkinäpensaan valinta Euran kunnan nimikkokasviksi on yhteydessä
alueen rikkaaseen esihistoriaan. Pähkinä on kasvanut näillä main jo
muutamia tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Ainakin
rautakaudella sitä lienee käytetty yleisesti täällä asuneiden ihmisten
taloudessa.
Pähkinäpensaan esiintyminen onkin melkein poikkeuksetta merkki siitä,
että paikalla on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana.
Pähkinä kasvaa Pyhäjärven rehevissä lehtopohjaisissa rantametsissä.
Erityisen runsas esiintymä löytyy Kauttuanlahden länsirannalta. Oikea
pähkinälehto on aikoinaan kasvanut Kauttuan Harolan rautakautiseksi
arvellulla hautaröykkiöalueella, mutta paikalle metsätaloussyistä
istutetut kuuset ovat aikojen kuluessa varjostaneet pensaita ja
heikentäneet niiden elinmahdollisuuksia.
Harolan lehtojen siirryttyä valtion omistukseen suojelutarkoituksiin
Metsähallitus on tehnyt alueella ennallistamistöitä, joiden tavoitteena
on palauttaa pähkinä entistä näkyvämmäksi osaksi lehdon kasvistoa.
Istutuskuusikkoa on raivattu pois talkoovoimin ja myös lampaita
käytetään apuna – ovathan Harolan ja Pähkinistön rantalehdot
perinteisesti olleet laidunkäytössä.
Pähkinää tavataan myös siellä täällä Mannilan ja Haverin rannoilla.
Olisi suotavaa, että mökkiläiset huolehtisivat rantatonteillaan
kasvavien pähkinäpensaiden hyvinvoinnista esimerkiksi raivaamalla liian
lähellä kasvavaa varjostavaa kuusikkoa.
Pähkinän esiintyminen on aina merkki kasvistollisesti merkittävästä ja
mielenkiintoisesta kohteesta. Aluskasvillisuudesta löytyvät usein muun
muassa sinivuokko ja pystykiurunkannus.
Pähkinä kukkii ensimmäisten kevätkasvien joukossa huhti-toukokuussa.
Syksyllä pensaat tuottavat pähkinöitä, joita oravat, närhet ja
pähkinähakit käyttävät ravinnokseen. Ne myös varastoivat pähkinöitä
omiin kätköihinsä ja sitä kautta pähkinä voi levittäytyä uusille
kasvupaikoille.
Tuomo Hurme
|
