Taustaa

Alttaritaulun aiheena on ylösnousemus. Taulun on maalannut taidemaalari Aleksandra Soltin vuonna 1899.

Alttarin oikeanpuoleisella sivuseinällä on viimeistä tuomiota esittävä maalaus. Se on jäljennös David Ehrenstrahlin Tukholman Suurkirkkoa koristavasta maalauksesta. Jäljennöksen on maalannut Tukholmassa vuonna 1739 Dankwart Pasch.

Alttarin vasemmanpuoleisella seinällä, ikkunan edessä, on edellisistä kirkoista peräisin oleva arvokas puinen krusifiksi. Urkuparvelle johtavien rappujen yläpäässä on niinikään edellisestä kirkosta oleva taulu Jeesuksen vangitsemisesta.

Uusromantiikkaa edustava taulu "Madonna ja lapsi" on vuodelta 1830. Maalaus on peräisin joko Italiasta tai Unkarista. Kirkon etuosassa on myös nähtävänä edellisen kirkon siäkuva valokuvasuurennoksena.

Kruunut

Kirkon kruunut ovat messinkiä. Alttarilta katsottuna kaksi ensimmäistä on valmistettu seurakunnan omin varoin vuonna 1898. Myös keskimmäinen kruunu on hankittu kirkon varoilla vuonna 1811. Viimeinen kruunu on vuodelta 1734. Sen on lahjoittanut Timm suku.

Kastemalja

Kristallisen kastemaljan on lahjoittanut paikallinen Lions-järjestö vuonna 1966. Sen on suunnitellut taiteilija Huttunen Kauttualta ja valmistanut iittalan lasitehdas.

Urut

Kirkon ensimmäiset urut olivat B.A. Thulén rakentamat vuonna 1902. Nykyiset urut ovat Kangasalan Urkutehtaan valmistamat vuonna 1938.
Urkujen koneisto on pneumaattinen. Äänikertoja niissä on 21, jotka jakautuvat kolmelle sormiolle ja jalkioon. Osa äänikerroista on peräisin entisistä uruista.

Kellot

Kirkontornissa on kolme kelloa. Isokello on valettu raudasta kirkon valmistuttua vuonna 1898. Pieni kello ja vuodelta 1694 peräisin oleva Papinkello ovat vaskea. Pienen kellon kyljessä on kirjoitus Soli Deo Gloria (Jumalalle yksin kunnia).

Hautausmaat

Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa ja siihen liittyvät laajennusosat. Niissä on yhteensä 4 000 hautasijaa.
Toinen hautausmaa, Lauhianmäki, sijaitsee noin kilometrin päässä kirkosta, Pysäkintien varrella.
Sankarihauta on kirkon pääoven edessä. Ilmari Virkkalan suunnitteleman muistomerkin eteen on haudattuna yhteensä 101 sankarivainajaa.
Vapaussodassa 1918 kaatuneitten valkoisten hautamuistomerkki on sankarihaudan vieressä. Punaisten Toverihauta sijaitsee Lauhianmäen hautausmaalla.
Hautamuistomerkkialue on vastapäätä Euran Pirttiä. Karjalaan jääneiden muistomerkki on pääovelta katsottuna oikealla.